Niin vain aika kuluu nopeasti ja kohta on jo mid term kokeet edessä. Sen kunniaksi ajattelinkin kirjoitella vähän koulujutuista täällä, minkälaista se on ja eroaako kovasti Suomen systeemistä.
Suurin ero tällä hetkellä lienee lukujärjestys. Niille jotka vielä ala- ja yläasteesta jotain muistavat tämä kuulostaa tutulta, sillä meillä on sama lukujärjestys koko kevät kauden ajan (tai syksyn, riippuen koska tänne tulee). Lukiossahan oli sitten kuuden viikon jaksojärjestelmä, eli kuusi viikkoa samaa lukujärjestystä ja koeviikot aina niiden lopuiksi. Ammattikorkeaan verrattuna tämä onkin aivan luksusta, meillä kun ainakin Vaasassa lukujärjestys näytti joka viikko eriltä ja muutoksia tehtiin jatkuvasti. Nykyään ei tarvitse kysellä (tai arvailla jos käy VAMKissa) että missä tunti pidetään tai moneltako se alkaa, riitti kun ensimmäisen viikon aikana opetteli niin se oli siinä (ei, en toki ole katkera VAMKin lukujärjestyksen tekijöille). Meillä on sen lisäksi sikäli hyvä tilanne, että maanantait ja keskiviikot ovat identtisiä kuten myös tiistait ja torstait. Perjantait ovat minulla aina vapaita.
Täällä ollessani opiskelen viittä kurssia, Korea 1, Cultural Anthropology of Tourism, Cultural Tourism, International Tourism ja Art&Entertainment Tourism. Näistä kaksi ensimmäistä ajoittuu maanantaille ja keskiviikolle ja kolme jälkimäistä tiistaille ja torstaille. Tunnit kestävät 1h 15min joten sekin on jo vähän erilaista kuin Vaasassa jossa tuplatunnit tai kolme tuntia peräkkäin oli aivan normaalia. Kiitän luojaani ettei tarvitse enää Suomen päässä tämän jälkeen kursseilla käydä, eihän siellä kahden tunnin luennoilla jaksaisi enää istua kun tämä tuntikin ottaa muka jo niin koville!
 |
| Ilmeisesti se koulu ottaa täälläkin koville. Onneksi voi takarivissä hiukan huilia (ja joskus myös eturivissä) |
Mitä opetuksen laatuun tulee, olen sikäli hyvässä tilanteessa että korean kurssia lukuunottamatta kaikki opettajani ovat länsimaalaisia, englantia äidinkielenään puhuvia oikein mukavia herroja. Heistä huomaa että he ovat opettaneet kauan ja tietävät mistä puhuvat (voi kun voisi sanoa samaa VAMKissa). Heidän englantinsa on luonnollisesti todella hyvää, ja koska he ovat opettaneet korealaisia oppilaita kauan, he selittävät asiat ja sanat todella tarkasti koska korealaisten englannin osaaminen ja ymmärtäminen ei aina ole sieltä parhaasta päästä. Se vain tarkoittaa sitä että itsellä tulee välillä aika pitkäksi, mutta parempi niin päin!
Välillä saa tietenkin kuulla turhauttavaa saarnaamista siitä kuinka pitää olla aktiivinen ja tehdä asioita itsenäisesti eikä luottaa siihen että opettaja tai vanhemmat vahtivat ja huolehtivat kaikesta. Tämä kun tulee tässä vaiheessa koulu-uraa itsellä niin takaraivosta kun samoja asioita hoettu lukiosta asti. Tärkeää ei ole kaiken ulkoa muistaminen vaan konseptien sisäistäminen ja soveltaminen. Niinpä niin.
 |
| Näkymää seitsemännestä kerroksesta, ja kyllä menen aina sinne portaita pitkin. Hyötyliikunta FTW! |
Vielä ei ole yhtään ryhmäprojektia tehty, ainoastaan yhdellä kurssilla on muodostettu ryhmä. Siinähän sen sitten näkee kuinka homma alkaa sujua, varsinkin kun korealaisilla on ikävä tapa käyttää copy+pastea ja wikipediaa lähteenä. Itsellehän tämä on niin iso tabu kuin vain voi olla ja aivan sydämmestä riipii kun yhdellä kurssilla opettaja sanoi että tarkoituksena on vain kopioida tekstiä muualta ja kirjoittaa lähteet ylös. Eihän siitä luonnollisesti mitään tullut, omin sanoinhan se sitten yön pimeinä tunteina kirjoitettiin. Ehkä siitä sitten jotain kiitostakin sai kun opettajan palaute oli pelkkää ylistystä ja kiitosta hyvin tehdystä työstä (eikä edes ollut hyvin tehty, tiesin että olisin pystynyt paljon parempaan mutta alkoi koko projekti ärsyttää niin paljon että tein sen ihan puolihuolimattomasti), varsinkin verrattuna siihen mitä hän sanoi korealaisille luokkatovereille. Toisaalta, jos edes wordissa kuvan muokkaus ei ole hallussa ja teksti on täynnä kirjoitus ja kielioppi virheitä niin ymmärtäähän sen.
Odotusten taso ei tunneilla siis ole kummoinen, kotiläksyjä ei ole ollut kertaakaan ja tunnit tuntuvat suurimmaksi osaksi toistavan tai sivuavan toisiaan. Kovinkaan rankkaa ei siis ole (toisin kuin kämppikselläni liiketalouden puolella jossa läksyjä tulee lähes päivittäin ja paljon).
Koulun tilat ovat oikein hyvät, kerroksia on jokunen enemmän kuin VAMKissa (ihan oikeasti, en enää koskaan valita kolmanteen kerrokseen kiipeämisestä. Seitsemäs kerros alkaa jo vähän hapottaa). Kyllä, rakennuksessa on kaksi hissiä mutta ne ovat niin kovassa käytössä että lähes poikkeuksetta portaat ovat nopeampi vaihtoehto. Luokat on luonnollisesti paljon matalampia (ja nyt kun alan oikein tuumailla niin saisihan VAMKiinkin mahdutettua kaksi kerrosta lisää jos olisivat idiootit rakentaneet ne matalemmiksi) ja niissä on paljon enemmän pöytiä (ja jokunen oppilaskin enemmän). Joka kerroksessa on yksi tai kaksi vessaa, joka onkin sitten puheenaihe ihan erikseen. Ensimmäistä kertaa pääsin täällä ihmettelemään oikeaa bideetä, jossa on jos jonkinlaista nappulaa ja toimintoa. Mitään en ole kokeillut kun hiukan jännittää että mitä niistä tapahtuu, ehkä joskus pitää rohkaistua.
Ai niin, ja vessan istuin on lämmitetty. Kyllä. Hiukan outoa mutta jollakin tavalla myös kiva ominaisuus. On se paljon kivempi istua valmiiksi lämmitetylle penkille eikö?
 |
| Älkää edes kysykö, en tiedä mitä nuo tarkoittavat enkä välttämättä haluakaan |
Siinä kai ne tärkeimmät. Täällä tämä kouluelämä tosiaan rullaa ihan omalla painollaan, ja ainakin vielä tuntuu paljon kevyemmältä kuin Suomessa. Vanhemmat oppilaat ovat myös kertoneet että ainakin meidän alalla myös kokeet ovat suhteellisen helppoja, joten en usko senkään muodostuvan ongelmaksi. Korean kielen kurssi taitaakin olla se mihin täytyy eniten panostaa.