sunnuntai 12. huhtikuuta 2015

Hongdae

Oi Hongdae. Sieltä on paljon hyviä ja hauskoja muistoja viime kerroilta ja eilinen ilta onneks toi niitä lisää. Eilen illalla laitettiin siis ykköset päälle ja suunnattiin yhteen Seoulin suosituimmista baarittelu ja clubi alueista jota siis myös Hongdaeksi kutsutaan. Yhdellä vaihtaritytöllä oli 20 vuotis synttärit tänään ja hän halus viettää ekan yön teinivuosien ulkopuolella villisti bilettäen.


Tällä kertaa pääsin itsekin kokeilemaan jotain täysin uutta, sillä ensimmäiseksi mentiin istumaan ilta Hookah baariin. En oikeastaan osaa selittää mikä se on kun en itsekään sitä kunnolla ymmärrä, mutta se on baari jossa siis poltetaan jonkinlaista maustettua tupakan tyyppistä sekoitusta isosta piipusta (Hookasta) joka laitetaan keskelle pöytää ja ihmiset siitä sitten yhdessä polttelevat. Aluksi minulle sanottiin että se ei sisällä nikotiinia eikä ole läheskään niin koukuttava siis kuin tupakka, mutta google minulle kertoi että tupakkaa tai sen tyyppistä se ainakin pitäisi olla. Tupakkaahan se ei muistuttanut lainkaan eikä siltä varsinkaan tuoksunut, siitä tuli enemmänkin mieleen nämä maustetut sähkösavukkeet.
Hookah, älkääkä vain kysykö kuinka se toimii. Ainut mitä ymmärsin on se että tuosta letkusta sitten vedetään sitä ainetta naamariin.
Tarjolla oli tietenkin myös alkoholia ja kakkua, joista ensimmäistä synttärisankari nautti vähän liikaa (ja jälkimmäistä allekirjoittanut) ja haaveet villistä bilettämisestä vaihtuivat hetkeksi lepoon. Parin tunnin päästä oltiin kuitenkin valmiita jatkamaan clubi skenen puolelle!
Suklaa mansikka kermakakku, joka katosi melko nopeasti. Allekirjottanut auttoi tuhoamisessa aika tehokkaasti

Näkymiä baarin katolta

Ensimmäinen kerta kun jollakin löytyy sama H&M tusinakoru!

Sormus bestiksiä samantien, melkeimpä kohtaloa
Aluksi aloitettiin sillä että hankittiin alkoholia elimistöön. Korealaiset eivät ihan hirmuisesti juo baareissa koska tarjolla on paljon halvempi ja helpompi vaihtoehto jota kutsutaan sojuksi! Täällä kun ei ole alkoholilakeja (harhar, varmasti on mutta tuntuu siltä ettei ole) ja sojua saa ostaa kaupasta mihin kellonaikaan tahansa ja julkisilla paikoilla saa juoda jos siltä tuntuu (ja myös oksentaa... paljon oksennusta...), suuntasimme mekin läheiseen kauppaan, ostimme pullon sojua ja limua, istuimme alas ja aloitimme.

Niille jotka eivät tiedä mitä soju on, se on oikeastaan Korean vastike vodkalle, joskin todella miedolle sellaiselle ja se on muistaakseni tehty riisistä (?). Alkoholiprosentteja sojussa on n. 17-21% riippuen merkistä ja se maistuu ihan rotanmyrkyltä (ei siis sillä että olisin rotanmyrkkyä kokeillut... enemmän kuin kerran) mutta halpaahan se on (0,33l pullo maksoi vähän reilun euron) ja siksi varma valinta jos haluaa halvat kännit. Tarpeeksi kun laittaa limsaa sekaan niin kyllä se alas menee!
Suomi, Suomi, Amerikka
Siinä sitten istuimme ja sivistyneesti siemailimme katsellen samalla puiston menoa (jos et ole alkoholista kiinnostunut kannattaa Hongdaehen mennä pelkästään kokemuksen takia, kyseisessä puistossa on nimittäin aina jonkinlaista laulajaa/soittajaa/tanssijaa viihdyttämässä ihmisiä), ja tästä tulikin illan hauskin tarina. Story time, kokoontukaa ympärille lapset!

Istuimme puistossa yhden suomalaisen tytön ja parin korealaisen tytön kanssa, kun korealaiset tytöt siitä sitten lähtivät muita kavereitaan katsomaan jättäen meidät kaksin. Totesin tälle toiselle tytölle että voisin lyödä vaikka vetoa (parin edellisen reissun taustatutkimusten perusteella) että jossain vaiheessa joku korealainen mies tulee meidän luokse ja kysyy mistä me ollaan kotoisin, vain sen takia että istuimme siinä nyt kaksin. Ja behold, menikö max minuutti niin kaksi tyyppiä ilmestyy näköpiiriin ja kysyy mistä me olemme. Vähän siinä oli naurussa pidättelemistä, oikein mukavia nuoria poikia olivat ja tarjoutuivat hakemaan lisää alkomahoolia jos voisivat sen varjolla istua ja jutella meidän kanssa. Koska minua ei ole opetettu kieltäytymään ilmaisesta juomasta, suostuimme tähän, mutta eipä hätää, emme juoneet paljoa ja lähdimmekin siitä pian ihan sopuisasti muiden vaihtareiden kanssa clubia kohden.

Clubit olivatkin sitten aikalailla samanlaisia kuin Suomessa (tai ainakin ne missä me kävimme), mitä nyt naiset pääsivät ilmaiseksi sisälle (näin ei tietenkään jokaisessa clubissa ole, me vain valikoimme sellaiset). Siitä johtuen käsissä komeileekin tällä hetkellä neljän clubin leimat. Lopun ilta menikin sitten villisti tanssien ja ottaen selfieitä randomien ihmisten kanssa. Kun ilta alkoi viiden aikoihin painaa jaloissa, otettiin suunnaksi metroasema ja matkalla mukaan tarttui ilmaista pizzaakin (olimme valmiita maksamaankin mutta tyypit kieltäytyivät maksusta). Metro lähti kotia kohti siinä puoli kuuden jälkeen ja aika lailla puoli seitsemältä pääsin omaan sänkyyn nukkumaan.

Oikein hauska ja kokemusrikas ilta oli taas, ehdottomasti lisää tällaisia!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti